Oli vuosi 1979 ja olin aloittamassa Saudi-Arabiassa ison vesilaitoksen ja verkoston rakentamista Al-Majmaah:n erämaakaupunkiin. Olin ihmeissäni, kun englantilainen hyvin laatutietoinen konsultti kyseli, että millainen laatujärjestelmä teidän yhtiöllä on? Työmaata ei voida aloittaa ennen kuin vähintään tähän projektiin tehdään laatusuunnitelma.
Ihmeteltiin erämaan keskellä, mikä se sellainen laatusuunnitelma on. Onhan meillä hyvät piirustukset ja työselitykset olemassa, joilla kohde rakentuu. Konsultti ei antaisi aloituslupaa ennen kuin hän saa tarkistettavaksi kohteen laatusuunnitelman ja hyväksyy sen.
Siihen aikaan Suomessa yrityksillä ei ollut laatujärjestelmiä, ei ainakaan rakennusalalla. Siinä sitten nuori insinööri raapi päätä ja mietti miten tästä selvitään. Aloimme kantaa Suomesta kaikkia normeja ja standardeja, mitkä liittyivät kohteen rakentamiseen ja käänsimme ne englanniksi. Olihan se mittava työ, mutta muutakaan emme keksineet, miten ongelmasta olisi selvitty.
Saimme lopulta paksun laatusuunnitelmakansion kohteesta kokoon ja esittelimme sen konsultille. Konsultti pyöritteli päätään ja sanoi: En minä nyt näin laajaa laatusuunnitelmaa tarkoittanut ja ei tämä nyt aivan vastaa sitä, millaista laatusuunnitelmaa teiltä odotin. Pitkällisten keskustelujen jälkeen sain konsultin kuitenkin vakuutettua, että kyllä tällä suunnitelmalla syntyy laatua ja niin työmaa sai aloitusluvan. Kohde valmistui ja tilaaja/konsultti oli tyytyväinen kohteen laatuun.
Vasta 1980-luvun loppupuolella alkoi laatutietoisuus kasvaa rakennusalallakin Suomessa. Tammikuussa 1991 minulla oli onni osallistua Batalas Limited yhtiön laatujohtamiskurssille Englannissa. Kurssi oli yksi vaativimmista koulutustilaisuuksista, mihin olen osallistunut. Kurssin jälkeen oli koko päivän kestävä tiukka kirjallinen ja suullinen tentti, jonka sitten läpäisin.
Tuon kurssin jälkeen tulivat ISO-laatustandardit ja laatujohtamisjärjestelmät tutuiksi ja niin monesti itseäni nauratti kun kurssilla tajusin, että tällaista laatusuunnitelmaa se konsultti siellä Saudi-Arabian erämaassa vuonna 1979 meiltä vaati.
Laatujärjestelmät on alun perin otettu käyttöön Englannin armeijassa ja sieltä ne ovat levinnet yrityksiin. Voi vain ajatella millaista hirveä tuhoa voisi saada aseilla aikaan, jos ne eivät laadullisesti pelaisi sovitusti.
Omalta kohdalta voin todeta, että laatutietoisuus alkoi kantapään kautta kasvaa vuonna 1979 ja lopullinen niitti laadun tärkeyteen tuloksentekijänä ja asiakastyytyväisyytenä tuli kurssin jälkeen.
Löysin vuodelta 1992 vanhan laatuesitteen, jota olin tekemässä silloisessa rakennusliikkeessä. Esitteessä olevat ydinasiat ovat voimassa edelleen – miten laatua tehdään rakennusalalla.
Siteeraan muutamia esitteen asioita seuraavasti;
- Tehdään asiat kerralla valmiiksi
- Tehdään tuote tai suoritus niin, että se täyttää/ylittää sille asetetut vaatimukset ja odotukset
- Luovutetaan asiakkaalle virheetön tuote tai suoritus - jokaisen työvaiheen tai suorituksen asiakas on seuraava osasuoritus tai työvaihe
- Luovutetaan tehty tuote tai suoritus asiakkaalle sovittuna ajankohtana
- Laatua ei ole, jos sitä ei voi mitata
- Asiakkaat ovat tyytyväisempiä
- Virheet vähenevät
- Tuotteet paranevat
- Palvelu paranee
- Toimintateho kasvaa
- Tapaturmat vähenevät
- Laatuyrityksessä voi jokainen olla ylpeä
- Maineemme paranee
- Yritys menestyy paremmin
Erittäin positiivinen asia on ollut myös se, että rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998) otettiin mukaan laadunvarmistus. Käytännössä se edellyttää tekemään laatusuunnitelman jokaisesta projektista. Niin tilaajan kuin urakoitsijan pitäisi käydä huolellisesti ja ammattitaitoisesti tehty laatusuunnitelma läpi ja hyväksyä allekirjoituksin tehty suunnitelma ennen töiden aloittamista.
Johtamassani yksikössä on Rakennuslehden laatupalkintokisassa saavutettu viisi kertaa Vuoden Työmaa -palkinto. Laatukeskuksen järjestämässä Suomen laatupalkinto kilpailussa yksikkömme sai marraskuussa 2005 Tasavallan Presidentin myöntämän Recognised for Excellence in Europe (EFQM). Yksikkömme teki aina myös hyvää taloudellista tulosta.
Tällä haluan vain osoittaa, että laatu ja taloudellinen tulos kulkevat käsi kädessä. Rakentamisen laatu Suomessa on huomattavasti paremmalla tasolla kuin yleinen mielipide antaa ymmärtää. Valitettavasti aina löytyy joitakin vastuitaan karttavia, ammattitaidottomia ämpäriurakoitsijoita, jotka pilaavat rakentamisen laatumaineen ja huono kello kuuluu kauas.
Rakentaminen, jos mikään, on todella ammatti-ihmisten hommaa.
Laatuterveisin,
Jalo Takala
Rakennusneuvos